Hi!
Some deep thoughts coming now. Watch out! Haha, okay idk is that really that deep but yeah anyway.. I have always been thinking that I want to be free and said I want to be free like bird.. I don`t know have I ever like really thought what I mean by that. Couple days ago my brother and his girlfriend were at our place. And his girlfriend said that there is a lot freedom coming to me because I can live alone couple weeks and then I´m going to England, I guess that`s freedom.. I can do whatever I want these couple weeks, nobody is`t really watching over me even they call me and might visit me..
Yesterday I was boating with my parents. I love water. I don`t like swimming but I like to be in water. I like watching sea. I also like when it rains even I might complain about it. Anyway first when we started that "trip" I was like okay nice.. But then we went to one island. My dad told how he had spent his childhood there, I was tanning and went to swim. I was listening how gulls were screaming and watched how waves moved. And then when we started go back I realized that is freedom. We did`t have any time limit, I had totally forgotten the time, I was`t worried about anything, I just was enjoying my time. It`s hard to explain what I was feeling at that moment but it just made me smile. First when we started that "trip" we did`t have any destination, we were just boating to nowhere. All we could see was sea and islands with forest and cottages.. I actually wish I could do more trips like that. No destination, no time limit, just amazing nature around. It´s like no rules at all, you don`t have to care about things or worry at all. Seriously if person feels like that he has found freedom.
Suomeks teksti kuvien alapuolella :)
Hejsan!
Nyt vähän pohdintoi, haha.. Oke mä siin oon ajatellut aina et haluun olla vapaa ja vapaa kuin lintu. En tiiä ooks mä kuitenkaan koskaan syvästi miettiny mitä mä tolla tarkotan.. Pari päivää sitten mun veli ja sen tyttöystävä käväs meillä. Sen tyttöystävä sanoki mulle, että mulla on paljon vapautta tulossa, ku saan asuu pari viikkoo yksin ja sitten saan mennä Englantiin. Mä uskon, että se onkin niin..
Eilen olin vähin veneilemässä perheeni kanssa. Mä rakastan vettä! Mä tykkään vaan kattoo ku aallot liikkuu jne. Mä en tykkää uida, mutta mä tykkään olla vedessä. Mä rakastan myös sadetta, vaikka mä joskus valitankin siitä. Mutta jokatapauksessa ku me alotettiin meiän "matka" mä olin sillee et on tää ihan ok, mut sitten me mentiin sellaselle saarelle. Iskä kerto kuinka se vietti lapsuuttaan siellä, mä otin aurinkoo ja käväsin uimassa. (Ps. tällee puoles välis kesää on hyvä heittää talkviturkki..) Kuuntelin kuinka lokit kirkuivat ja katselin aaltojen liikkumista. Ja kun me alettiin mennä takasin päin mä ymmärsin, että tämä on vapautta. Meillä ei ollut mitään aikarajaa, mä olin kokonaan unohtanut ajan kulun, enkä mä ollut huollissani mistään, mä vaan nautin mun olosta. On vaikeeta kuvailla mitä mä tunsin sinä hetkenä, mutta se sai mut vaan hymyilemään. Kun me aloitettiin "matka" meillä eil ollut määränpäätä, me vaan seilailtiin jonnekkin. Näkyvissä oli pelkästään vettä, saaria joissa on metsää ja ehkä joku mökki. Mä oikeasti toivon, että voisin tehdä useammin samanlaisia matkoja. Ei määränpäätä, ei aika rajoitusta, vain mahtava luonto ympärillä. On kuin ei olisi mitään sääntöjä, ei tarvitse välittää tai huolehtia turhista asioista. Oikeesti, jos ihminen pystyy elämään noilla "säännöillä" hän on löytänyt vapauden.
-Johanna xxx
